Terijoki

 

 

 

 

 

 

Terijokelaisten evakkotie

Kari Koho

Terijoelta Heinolaan

7.10.1939

Viipurin lääninhallitus lähetti Terijoen nimismiehelle 3000 matkalippulomakkeita vapaaehtoista väestönsiirtoa varten.

 

10.10.1939

Ensimmäinen vapaaehtoisten lähtijöiden evakuointijuna Terijoelta Heinolaan. Junassa 59 vaunua, tilaa 2400 lähtijälle.

 

Vapaaehtoinen evakuointi Heinolaan jatkui pari päivää.

 

17.10.1939

Sisäasianministeriö antoi määräyksen Terijoen evakuoinnista. Terijoella oli vielä 1500 henkeä.

Terijoki tyhjennettiin viikossa.

Sinne jäi sotilas- ja vastaavien tehtävien vuoksi 300 henkeä.

 

Pääosa terijokelaisista evakuoitiin Heinolaan. Mutta moni hakeutui tuttavien tai sukulaisten luokse muualle Suomeen. Osa lähti Terijoelta jo ennen virallisen evakuoinnin alkamista.  

 

Heinolasta eteenpäin

Terijokelaiset siirrettiin toukokuun lopussa 1940 pääasiassa Tuusulaan ja sen ympäristökuntiin Pornaisiin, Hyvinkäälle, Mäntsälään, Pukkilaan.

 

Tuusulaan siirtyi noin 1700 terijokelaista. Kaikkiaan Tuusulaan tuli siirtoväkeä 4200 henkeä 41 menetetyn alueen kunnasta.

 

Terijoen kunnantoimisto siirrettiin kesällä 1940 Heinolasta Tuusulan kunnan Järvenpään asemakylään. Toimisto sijoitettiin Kauppayhtiön taloon. Samoin Terijoen seurakunnan kirkkoherranvirasto siirrettiin Järvenpäähän kesällä 1940.

 

Ensimmäiset Terijoki-juhlat pidettiin Järvenpään yhteiskoululla elokuussa 1940.

 

Paluu kotiseuduille jatkosodan aikana

Jatkosodan aikana valtaosa Karjalan evakoista pääsi palaamaan kotipaikoilleen. Mutta koska Terijoki oli sotatoimialuetta, terijokelaisista vain puhtulalaiset saivat luvan siirtyä takaisin kotiseudulleen.

 

Terijokelaisten kiinnittyminen ja sopeutuminen uuteen kotiseutuunsa alkoi siis jo 1940.

 

Lähteet:

- Ossi Anttonen, Pauli Pekonen, Terijoelta Heinolaan - evakkotaivat 1939, Järvenpää 1997

- Terijoki, kuvia ja kuvauksia entisestä kotipitäjästä, 1951

- Jaakko Mäkelä