Terijoki

 

 

 

 

 

 

Kesällä 2007 Terijoella juhlittiin
Terijokea ja Terijoki-Seuraa

Kari Koho

(Artikkelit on julkaistu Karjala-lehdessä 30.8.2007)

 

Jo perinteeksi muodostunut vuosittainen terijokelaisten kotiseutumatka tehtiin Terijoelle heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Terijoki-Seuran ja Teri-Säätiön järjestämälle matkalle osallistui noin 200 matkalaista. Matkalla oli mukana myös Järvenpään kaupungin kahden hengen virallinen valtuuskunta.

 

Vuodesta 1997 lähtien Terijoki-juhla on järjestetty vuorovuosin Terijoella ja Suomessa. Nyt oli Terijoen vuoro. Sen lisäksi, että matkan aikana järjestettiin perinteinen Terijoki-juhla, juhlistettiin erilaisin tilaisuuksin Terijoki-Seuraa, joka viettää 30-vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Lisäksi markkinoitiin suomalaisuutta osallistumalla paikallisten asukkaiden juhlapäivän viettoon.

 

Suomen ja Venäjän rautatiet ovat sopineet, että Helsinki-Pietari pikajuna pysähtyy Terijoella kaksi kertaa vuodessa: kun terijokelaiset tulevat katsomaan entistä kotiseutuaan ja kun he lähtevät paluumatkalle. Junamatkalaisia oli tänä vuonna täysi vaunullinen.

 

Toki valtaosa matkalaisia kulki bussilla, jolloin oli mahdollista nähdä Karjalaa hiukan laajemmin ja pysähtyä mm. Viipurissa.

 

Suomalaisen junan pysähtyminen Terijoella on aina paikallinen merkkitapahtuma. Niinpä nytkin Zelenogorskin (Terijoen nykyinen venäjänkielinen nimi) kaupunginjohtaja oli henkilökohtaisesti vastassa suomalaisia vieraita. Osa suomalaisista vietiin hotelliin 50-luvun amerikkalaisilla limusiineilla.

 

Suomalaisen Terijoen valokuvista näyttely Zelenogorskissa

 

Zelenogorskin kaupunginkirjaston näyttelytilassa järjestettiin Terijoki-Seuran 30-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvä valokuvanäyttely "Terijoki 1930-luvulla".

 

Näytteille asetetut valokuvat oli valittu negatiiveista, jotka seura sai lahjoituksena pari vuotta sitten. Kuvat esittivät Terijokea ja sen lähiympäristöä suomalaisajan viimeisinä vuosina. Ne oli valittu siten, että mukana olleet suomalaiset pääsivät näkemään uutta aineistoa tutuista maisemista ja että samalla korostettiin zelenogorskilaisille alueen suomalaista historiaa.

 

Kuvat olivat esillä nyt ensimmäistä kertaa. Näyttelyn avajaispuheessaan Veli-Pekka Sevón korostikin hetken historiallista merkitystä: näiden 70 vuotta sitten otettujen kuvien "ensi-ilta" voitiin järjestää paikkakunnalla, jossa ne aikanaan otettiin.

 

Näyttely herätti ihastusta suomalaisten keskuudessa. Myös zelenogorskilaiset kokivat näyttelyn tavattoman kiinnostavana. On mielenkiintoista huomata, että paikallisten asukkaiden uusi sukupolvi tuntee yhä paremmin alueen menneisyyttä, tietää sen suomalaistaustan ja on aidosti kiinnostunut asuinalueensa historiasta.

 

Yhteinen juhla Terijoen nykyisten asukkaiden kanssa

 

Perinteiseen tapaan paikalliset asukkaat viettivät omaa Zelenogorsk-päiväänsä samaan aikaan suomalaisten matkan kanssa. Suomalaiset osallistuivat Zelenogorsk-päivän juhlakulkueeseen, joka kulki kaupungin lävitse. Pienoislippuja heilutelleet suomalaiset herättivät huomiota katujen varsille kerääntyneen paikallisen väestön keskuudessa.

 

Järvenpään kaupungin edustaja kaupunginvaltuuston jäsen Pekka Luuk esitti Zelenogorsk-päivän pääjuhlassa Järvenpään ystäväkaupungin ja entisten terijokelaisten tervehdyksen.

 

Suomalaisten aktiivinen mukanaolo Zelenogorsk-päivän juhlallisuuksissa oli osa entisten terijokelaisten tekemää aktiivista suomalaisuuden markkinointia. Osallistuminen yhteiseen juhlaan antoi suomalaisuudesta myönteisen kuvan. Suomalaisten näkyvä panos saanee monen paikallisen asukkaan miettimään Terijoki-Zelenogorsk-alueen menneisyyttä ja sitä, kuinka oikea aikanaan opittu historiankäsitys mahtaa olla.

 

Zelenogorsk-päivän perinteisiin kuuluu, että kaupungin johto tarkastaa yhdessä Pietarin johdon kanssa erilaisia vuoden aikana rakennettuja kohteita.

 

Tänä vuonna tarkastuksen kohteina olivat vanha suomalainen sotilassairaala, joka oli kunnostettu terveyskeskukseksi sekä uusi huvivenesatama, jonka aallonmurtaja oli rakennettu samaan paikkaan, jossa oli aallonmurtaja jo suomalaisaikana. Satamassa on venepaikkoja sekä paikallisille veneille että vieraille. Kaupungin johdon mukaan tarkoituksena on kehittää Zelenogorskista alueen veneilykeskus.

 

Suomalaisten oma Terijoki-juhla

 

Zelenogorsk-päivän juhlallisuuksien jälkeen kokoonnuttiin terijokelaisten omaan Terijoki-juhlaan, joka järjestettiin nyt 68. kerran.

 

Ensimmäiset "Terijoen juhlat" vietettiin Järvenpään yhteiskoululla vuonna 1940. Sen jälkeen juhlia on vietetty vuosittain. Sodan jälkeiset ne olivat lähes ainoita mahdollisuuksia tavata laajasti entisiä naapureita ja tuttavia. Juhlien pääpaino oli korvausasioiden järjestämiseen liittyvässä neuvonnassa ja opastuksessa.

 

Korvausasioiden tultua hoidetuiksi muuttuivat juhlat kulttuuritilaisuuden suuntaan, jossa menetetyn kotiseudun muisteleminen ja vähitellen terijokelainen ja karjalainen kulttuuri laajemminkin nousi pääasiaksi. Toki edelleenkin vanhojen tuttavien ja heidän jälkipolviensa keskinäiset tapaamiset ovat tilaisuuksien tärkeää antia.

 

Nyt Terijoki-juhla järjestettiin ensimmäistä kertaa Terijoen pitäjän Kuokkalan kylässä. Terijoki-Seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Sevón totesi tervehdyssanoissaan Kuokkalalla olleen omat ihailijansa ja sen rantoja pidetyn jopa Terijoen keskustan rantoja parempina.

 

Muu ohjelma koostui Karjalaisen Näyttämön taiteilijoiden esittämistä vaikuttavista runoista ja Toimelan vapaaopiston puhallinorkesteri Toimela Brassin musiikkiesityksistä, joissa kuultiin Heino Kasken ja Oskar Merikannon sävellyksiä. Ja mitenkä muuten voisikaan Terijoki-juhla päättyä kuin yhdessä laulettuun virteen Kiitos sulle Jumalani.

 

Terijoki-Seuran 30-vuotisjuhla

 

Ilta-auringon kultaamaan Terijoen Käkösenpään rantaan oli perjantaina kokoontunut noin 200 juhlijaa viettämään Terijoki-Seuran 30-vuotisjuhlien Terijoen osuutta kuohuviinin ja vaskimusiikin kera. Juhlijoiden joukko koostui Terijoen juhlamatkalaisista ja lähialueen hotelleihin majoittuneista muista Kannaksen kotiseutumatkailijoista. Lisäksi paikalla oli myös muutama venäläinen vieras.

 

Juhlatilaisuuden aluksi Terijoki-Seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Sevón piti maljapuheen, jossa hän totesi seuran voivan katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Seuran jäsenmäärä on jo vuosia ollut hienoisessa nousussa ja seura toimii aktiivisesti kooten yhteen Terijoelta evakkoon joutuneet, heidän jälkeläisensä ja muut Terijoen ystävät.

 

Tulevaisuudessa seuran toiminnan painopiste tulee puheenjohtajan mukaan väkisinkin  siirtymään menetetyn kotiseudun muiston vaalimiseen, sen tunnetuksi tekemiseen ja siitä kertovan aineiston taltioimiseen. Hyvänä esimerkkinä menetetyn kotiseudun suomalaisen historian tunnetuksi tekemisestä hän mainitsi seuran tuottaman Zelenogorskin kirjastossa avatun Terijoki 1930-luvulla – valokuvanäyttelyn. Puheen lopuksi hän kiitti kaikkia seuran työssä mukana olleita. Puheenjohtajan johdolla nostettiin malja juhlivalle Terijoki-Seuralle ja Terijoelle.

 

Illan päätteeksi Toimela Brass kapellimestari Jussi Leppälän johdolla antoi reippaan iltakonsertin, jonka ohjelmassa oli monen tutun kappaleen joukossa tietenkin Heili Karjalasta sekä Sellanen ol Viipuri. Myöhemmin syksyllä seuran 30-vuotistaipaleen juhlintaa jatketaan Helsingissä kakkukahvien merkeissä.