Terijoki

 

 

 

 

 

 

 

 

Talvitapahtuman 25.3.2012 teemana Terijoki ja sen kylät

Terijoen nimellä on edelleen vahva kaiku. Suomen itsenäistyttyä pitäjä houkutteli lomalaisia upeille hiekkarannoilleen ja kesävieraiksi venäläisiltä jääneihin huviloihin, joita suosivat etenkin taiteilijat. Huvielämä oli 1920- ja 1930-luvuilla vilkasta, tämän ”Suomen Rivieran” hotellit ja pensionaatit täyttyivät varsinkin kesäsesongin aikana, ja karjalanmurre säesti vieraiden kielten sorinaa. Vakavamman – mutta myös jännittävän - säväyksen teki se, että Terijoki oli rajapitäjä, ja vieressä oli uusi valtio, Neuvostoliitto.

 

Tämänvuotisessa Terijokelaisten Talvitapahtumassa palataan Terijoen erityispiirteisiin ja sen elämään arjessa ja juhlassa. Fil. tri Hanna Toiviainen kertoo oman sukunsa kotipitäjän kylistä, Tyrisevältä aina Rajajoelle saakka, ja lisävalaistusta aiheeseen antavat kylistä kootut valokuvat.  Tilaisuus alkaa ensi sunnuntaina 25.3. klo 13 (huom. kesäaikaa!) Järvenpään Seurojentalossa. Samaiseen rakennukseen koottiin muuten terijokelaisia evakkoja sodan jaloista.

 

Menetetyn Karjalan alueen kunnista Suur-Tuusulan alueelle tuli evakkoja yhteensä 4205 henkeä, joista terijokelaisia oli lähes 1700. Pääosa heistä jäi asumaan Järvenpäähän ja Tuusulaan, joskin väkeä siirtyi myös Helsingin seudulle. Monet Järvenpään uudet yritykset, liikkeet ja kauppapuutarhat saivat alkunsa sodan jälkeisinä vuosina siirtolaisten toimesta.

 

Talvitapahtumassa valotetaan myös nykypäivää, sillä terijokelaisuus jatkuu monin muodoin. Se on mm. julkaisutoimintaa omassa lehdessä ja internetissä, se on kokoontumisia ja kotiseutumatkailua. Niitä selostavat Jukka Marttinen Terijoki-Seurasta ja Jaakko Mäkelä sekä Veli-Pekka Sevón Teri-Säätiöstä.

 

Talvitapahtumassa on kahvitarjoilu, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Kuva: Fil. tri, YTM Hanna Toiviainen, juuret vankasti Terijoella