Terijoki Juhlapuhe Terijoki-juhlassa 26.7.2003

Terijoki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.......................

 

 

"Sakari Sipiläisen" avaussanat Terijoki-juhlassa 26.7.2003

 

Arvoisa yleisö

Olemme taas saapuneet sankoin joukoin tänne Terijoen laulu-, soitto- ja urheilujuhlaan päämääränämme suomalaisuuden ja suomen kielen voimistaminen koko Kannaksen alueella. Tämä oli Mikko Uotisen unelma, johon hän sai meidät kaikki innolla mukaan.

Mutta nyt suureksi suruksemme on Mikko poissa. Hän siirtyi ajasta ikuisuuteen vastikään neljäs huhtikuuta ja jätti suuren aukon heimomme elinpiiriin.

Eipä taida olla montaa tehtävää, joka ei olisi Uotisen Mikon aloittamaa ja loppuunsaattamaa; Työväenyhdistys, kirkonrakennus, yhteiskoulun perustaminen, laulujuhlat, nuorisoseura, raittiustyö, kirjoitukset lehtiin, jääkäreitten värväys, urheiluaatteen nostattaminen, näytelmätoiminta ja paljon muuta.

Mikko Uotinen olisi siis ilman muuta ollut tämän juhlan tervehdyssanojen lausuja ja innokas, sekä itseoikeutettu esiintyjä. Muistamme häntä kaikki ikuisella kiitollisuudella.

Kesäisen juhlamme keskellä meidän on kuitenkin merkillepantava, että täällä Terijoellakin tuntuvat maailmanlaajuisen laman vaikutukset erittäin ankarina. Tarton rauhan määräämän aluevesirajan vaikutuksesta kalastusalueet ovat pienentyneet huomattavasti ja suuri joukko kalastajia on ilman työtä ja toimeentuloa.

Maatalouden velkataakka on kasvanut. Laskelmien mukaan on talonpojilla velkaa parituhatta markkaa hehtaaria kohti. Vekseleillä on takaajia takaajien perään. Usein on jouduttu jopa yhteisvastuullisiin takaisinmaksatuksiin.

Onneksi avuksemme on tullut Hypoteekkipankki ja talonpojille on nyt myönnetty pitkäaikaisia lainoja.

Työn puutetta on kaikilla aloilla. Viime vuonna kunta järjesti metsänraivaustöitä hätäaputöinä 48 miehelle.

Rajajoelle vievän tien parannukseen saatiin valtiolta määräraha.

Kunnan metsämaitten ojauksiin ja kunnalliskodin peltojen raivaukseen saatiin 25 000 markkaa.

Haapalan-Kellomäen välisen tien väliaikaiseen korjaamiseen saatiin 5000 markkaa.

Tyrisevältä asemalle vievän tien siltatöihin saatiin 500 markkaa.

Mutta tilanne on entisestään synkentynyt. Viime syksynä oli jo peräti 186 miestä vailla työtä.

Kansalaissodan jälkeisinä ankarina aikoina saimme elinkeinotoiminnan taasen kasvun alkuun, vaikka ikävät rajakahakat ajoittain herättivät pelkoa ja sekasortoa.

Ernst Lampen lienee silloin ensimmäisenä ehdottanut huvila-alueitten kunnostamista ja Merikylpylän rakennuttamista. Tähän seutuun syvästi kiintyneenä hän kirjoitti pääkaupungin lehdissä:

”Kauniilla isänmaallamme on monta hurmaavaa seutua, mutta Suomella on vain yksi seutu, jossa Suomenlahdenranta on niin ihana ja niin aurinkoinen ja niin leppoinen. Ja se on Terijoki. Ja jokainen isänmaallinen kansalainen haluaa tutustua tähän seutuun. Tarkoitus on saattaa Kannaksen huvila-asutus suomalaiseksi, sillä jos rajaväestö on oman kansan lihaa ja verta, niin raja on paljon vankempi.”

Tämähän on meidän kaikkien todeksi tietämä asia. 

Siksipä näin kesän myötä voimme katsoa valoisammin tulevaisuuteen, sillä työtilaisuudet lisääntyvät voimakkaasti kesävieraidemme ansiosta.

Nauttikaamme siis juhlastamme Mikko Uotisen ja Ernst Lampenin viitoittamalla tiellä, luottaen suomalaisuuteen: periksi antamattomaan totuuden ja oikeuden vaalimiseen, sekä syvään juurtuneeseen rakkauteen isänmaatamme kohtaan.

 

(Puheen esitti Kari Koho)

 

Terijoki