Terijoki

 

 

 

 

 

Kolmekymmentävuotias Terijoki-Seura

Seuran puheenjohtajan Veli-Pekka Sevónin haastattelu kesällä 2007

Kari Koho

(Artikkelit on julkaistu Karjala-lehdessä 30.8.2007)

 

Terijoki-Seura täyttää syksyllä 30 vuotta. Se lienee karjalaisten pitäjäseurojen nuoremmasta päästä.

- Seura on todella nuorehko, mutta terijokelaisten yhteistoimintaa on toki ollut koko ajan Terijoelta lähdön jälkeen, kertoo seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Sevón.

- Yhteistoiminnan organisaattorina on ollut osittain Teri-Säätiö; osittain toimintaa on tapahtunut vapaamuotoisena yhdessäolona terijokelaisten eri sijoituspaikkakunnilla ympäri Suomea, jatkaa Sevón.

 

- Aikoinaan meillä oli yhdistys nimeltään Pääkaupunkiseudun Terijokelaiset. Sen toiminta kuitenkin vähitellen hiipui, ja hiljaiselon jälkeen lokakuussa 1977 perustettiin Terijoki-Seura ry, jatkaa Sevón ja korostaa että heti alusta alkaen tarkoituksena oli olla Terijoella asuneiden ja siellä kesää viettäneiden henkilöiden valtakunnallinen pitäjäseura.

- Seuran toiminta on varsin perinteistä. Erilaisia tapahtumia järjestetään kesää lukuun ottamatta kuukausittain. Pääosa tapahtumista on iltaisin tai viikonloppuisin, jotta kaikki voisivat osallistua niihin.

 

Terijoki-Seuralla on oma jäsenlehtensä Terijokkoinen. Sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Jäsenistöä on hyvin paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolella, heille lehti on monessa tapauksessa ainoa side seuraan, koska seuran tapahtumat sijoittuvat paljolti pääkaupunkiseudulle.

 

Terijoen Internet-sivustoon (www.terijoki.fi) on tarkoitus panostaa lähitulevaisuudessa entistä enemmän, koska sen avulla tavoitetaan ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta. Sivusto on osoittautunut tehokkaaksi tiedotuskanavaksi terijokelaisten keskuudessa. Samalla se on erinomainen tapa levittää Terijoki-tietoutta muillekin kuin terijokelaisille. Sivujen kävijämäärä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä niillä käydään yli 5000 kertaa kuukaudessa. Kävijöitä on ympäri maailmaa. Sivuille on juuri saatu lyhyet ruotsin-, englannin- ja saksankieliset kuvaukset Terijoen historiasta.

 

- Seuran ja Teri-Säätiön yhteistyö toimii erittäin hyvin, korostaa Sevón. Niillä on aktiivisesti toimiva yhteinen työryhmä, joka vuosittain järjestää pari laajempaa tapahtumaa ja mm. Terijoki-juhlat.

 

Veli-Pekka Sevón on myös tämän työryhmän puheenjohtaja.

 

Jäseniä seurassa on tällä hetkellä reilut 330. Määrä kasvaa hiljalleen joka vuosi, joten ainakaan jäsenistön puutteeseen seuran toiminta ei pääty.

 

- Seuran tulevaisuus näyttää hyvältä, jäseniä riittää ja kiinnostus luovutettua aluetta kohtaan on kova. Terijokihan ei ole koskaan kärsinyt tunnettavuuden puutteesta. Mutta kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, jäsenten saaminen mukaan seuran toimielimiin ja aktiiviseen toimintaan on vaikeaa, harmittelee Sevón.

 

Karjalan palautusta koskeva keskustelu käy vilkkaana, ja jokainen karjalaistoiminnassa mukana oleva joutuu tavalla tai toisella ottamaan siihen kantaa. Tätä keskustelua käydään myös Terijoki-Seurassa. Sevón on puheenjohtajana omaksunut kannan, jonka mukaan seurassa on hyvä keskustella kaikista asioista - myös Karjalan palautuksesta. Keskustelun ei kuitenkaan saa olla repivää käden vääntöä, jolla väkisin pyrittäisiin yhteiseen kantaan.

 

Sevón korostaa jokaisen jäsenen vapaata mahdollisuutta toimia järjestöissä, joiden keskeisenä tavoitteena on Karjalan palauttaminen.

 

- Tiedän, että kaikkien karjalaisten toiveena on Karjalan menetyksen aiheuttaman vääryyden korjaaminen ja uskon, että Karjala palautuu aikanaan muun Suomen yhteyteen, vakuuttaa Sevón, mutta arvelee samalla, että tämä ei tapahdu aivan lähitulevaisuudessa.